Loma!

Jippii, olemme lomalla! Ihanaa talviviikkoa kaikille lukijoille, me nautimme ruoista etelässä ja palaamme pian entistä nälkäisimpinä :)

Töölönrannan runsas brunssi

Alttein yleisö

Perheet, porukat, pariskunnat, suvut

      Kehuttavaa 

          + runsas buffet-pöytä

      + erinomaiset pääruoat

      + pienet lapset syövät ilmaiseksi

         + kaunis ympäristö

      + paljon asiakaspaikkoja

      + takka on päällä

Kehitettävää

       - vain yksi leipälaji, eikä sekään huippu

       - aamupalamaisuus ontuu

       - jälkiruoat eivät herättäneet syviä tunteita

Olemme innostuneet brunsseista. Myöhäinen aamupala, runsas tarjonta, parhaimmillaan raikas, tukeva, kaunis ja monipuolinen – what’s not to love.

Tällä kertaa suuntasimme viehättävän Töölönrannan sunnuntaibrunssille. Tarjolla oli alkupalanoutopöytä, kolme pääruokavaihtoehtoa listalta sekä jälkiruokanoutopöytä. Ravintola oli täynnä, mutta onneksemme saimme kuitenkin pöydän kolmelle melko lyhyellä varoitusajalla. Tulimme iloisiksi huomatessamme, että kalliihkokin brunssi (31 e/aikuinen) on löytänyt paikkansa suomalaisten sydämissä.

Alkupalapöytä oli runsas sisältäen muun muassa perunasalaattia, vihersalaattia, katkarapusalaattia, lämminsavulohta, possumakkaraa ja chorizoa, munakasta, pateeta sekä talon silliä ja silakkaa. Alkupalat olivat runsaita ja maistuvia, joskin pöydän valikoima muistutti enemmän päivällisbuffetia kuin aamiaista. Kalat olivat erinomaisia – herkullisia, maukkaita ja mehukkaita. Foodie-puolikas arvosti makkaroita, runsaita vihanneksia ja kananpaloja.

Alkupalaa riitti

Pääruoaksi tilasimme kaikkia kolmea menulla olevia ruokia: nieriää sahramirisotolla, karitsanpaahtopaistia pecorinopolentalla sekä punajuuri-ricottaravioleja. Karitsanpaisti oli ihanaa, pehmeää, vahvan makuista ja kaunista. Nieriä oli ehdoton suosikkimme – kala oli hyvin maustunut, suolaa oli käytetty rohkeasti ja sahramirisotto oli pehmeän mausteista. Punajuuri-ricottaraviolit sen sijaan eivät hieroneet kenenkään makunystyröitä, sillä juuri makua niistä puuttui. Laimeahko vuohenjuustokastike ei riittänyt terästämään punajuuren makeutta tai ricotan mauttomuutta.

Ihanaa karitsaa

Seuraavaksi hyökkäsimme jälkiruokapöydän kimppuun, niin hyvältä se näytti. Valitettavasti jälkiruoka oli vain pintakorea. Uuniomena kanelicrumblen kera maistui tölkkihedelmältä digestiivimurskassa ja valkosuklaamousse oli varsin vähän valkosuklaista ja jätti tahmean maun kitalakeen. Suklaakakku jakoi mielipiteet, toinen foodie tykkäsi tinttanasta tumman suklaan makuisesta paketista, toinen ei syönyt kakkupalaansa loppuun. Piparkakut ilahduttivat kaikkia kolmea, pääsipä juustopöydän sinihomejuustokin parin piparin päälle. 

Paljon se antaa ymmärtää...

Palvelu pelasi hienosti ja vaikka jännitimme, miten henkilökunta selviää ruokailumme kulun seurannasta ja pääruokien oikea-aikaisesta tarjoamisesta, kaikki sujui kuin tanssi ja saimme kaiken haluamamme ajallaan. Lapsiperheitä ilahduttaa erityisesti se, että pienen lapsen ruokailu on ilmaista, jopa pääruoan osalta. Saimme itsemme kylläisiksi ja tyytyväisiksi pitkälle päivään. Vaikka Töölönrannan brunssista puuttui tietynlainen aamupalamaisuus, nautimme aamupäivästämme hyvien ruokien parissa ja vakuutuimme Töölönrannan panostuksesta valikoimaan ja palveluun. 

Klikkaa: Töölönranta

Suomen 50 parasta ravintolaa 2012

Iltasanomien uutisten mukaan (linkki) ravintola-alan ammattilaiset valitsivat tänä vuonna Suomen parhaiksi ravintoloiksi seuraavat:

1. Olo

2. Muru

3. Farang

No nyt on kyllä aivan pakko käydä tuolla Olossa asap! Aiheesta on vihjailtu joka mediassa, joten neuvosta on otettava vaari ja pian.

Muru on kyllä ihana ja Farang Thaimaa-fanien unelma, myönnämme. Jännää silti, miten meidän TOP 3-lista näyttää kuitenkin aivan erilaiselta.

Muoks: ja tässä vielä koko lista (täältä):


50 parasta ravintolaa 2012

1. Olo, Helsinki
2. Muru, Helsinki
3. Farang, Helsinki
4. Chez Dominique, Helsinki
5. Savoy, Helsinki
6. Gaijin, Helsinki
7. Mami, Turku
8. Chef & Sommelier, Helsinki
9. Ravinteli Bertha, Tampere

10. Sergio´s, Turku

11. Bistro Sinne, Porvoo

12. Ateljé Finne, Helsinki

13. Luomo, Helsinki

14. Demo, Helsinki

15. Nokka, Helsinki

16. G.W. Sundmans, Helsinki

17. Smör, Turku

18. Bistro O mat, Kirkkonummi

19. Spis, Helsinki

20. Boulevard Social, Helsinki

21. Tintå, Turku


22. Hella & Huone, Tampere

23. Kuurna, Helsinki

24. Ravintola C, Tampere

25. Postres, Helsinki

26. Kosmos, Helsinki

27. Juuri Keittiö & Baari, Helsinki

28. Sea Horse, Helsinki

29. Ravintola Os, Kuopio

30. Salutorget, Helsinki

31. Näsinneula, Tampere

32. Aito, Helsinki

33. Strindberg, Helsinki

34. Carelia, Helsinki

35. Kolme Kruunua, Helsinki

36. Tertin kartano, Mikkeli

37. Pinella, Turku

38. Musta Lammas, Kuopio

39. Trattoria Rivoletto, Helsinki

40. Sunn, Helsinki

41. Lupolo, Helsinki

42. Patrona, Helsinki

43. Gastone, Helsinki

44. Teatterin Grilli, Helsinki

45. Pure Bistro, Helsinki

46. Pöllöwaari, Jyväskylä

47. Grotesk, Helsinki

48. Nautical, Maarianhamina

49. Gastropub Tuulensuu, Tampere

50. Uleåborg 1881, Oulu

Hard Rock Cafe Helsinki rokkaa palvelullaan

Alttein yleisö

Kaveriporukat, työporukat, yleensä porukat sekä kaikki
musiikista ja/tai legendaarisesta konseptista kiinnostuneet

Kehuttavaa

+ Mieletön palvelu

+ Mielenkiintoinen miljöö

+ Loistosijainti

+ Välitön, runsas, hyvä ruoka

Kehitettävää

- Sisäänkäynti on vähän hämmentävä

- Lounashinnoittelu puuttuu (toistaiseksi)

Justin Timberlaken pipo! Astelen vasta avatun Helsingin Hard Rock Cafen portaita. Sisäänkäynti on hämmentävästi alemman kerroksen tekstiilipuodista, mutta rohkea löytää kyllä portaat itse ravintolaankin. Ensimmäiseksi vastaan iskee viimeistelty brändi – hieno baarin ja ravintolan yhdistelmä, kekseliäät koristeet ja tietenkin huipputason musiikkirekvisiitta. Miljöön lisäksi konseptiin kuuluu ystävällinen palvelu ja sitä se on myös Helsingissä – syöjät otetaan vastaan ja saatetaan paikalle, tunnelma on iloinen, välitön ja mukava. Sama linja jatkuu myös salissa, tarjoilijat ovat todella rentoja ja puheliaita. Melkein unohdan olevani Suomessa, niin luonnollisesti small talk tarjoilijan kanssa sujuu. Hienoa työtä!

HRC ei ole vielä luonut lounaslistaa, joten sain valita annokseni koko menulta. Tarjoilija kertoi, että annokset ovat täyttäviä, joten päädyin valitsemaan Haystack-kanasalaatin maissinaksujen kera. Lounastarjousten puuttuminen tuntuu lompakossa, sillä listahintaisena (18,95 e) lounaasta tulee melko kallis salaattiateria.

Mieletön maissikasa

Salaatti oli toden totta erittäin runsas, sisältäen kanan lisäksi maissinaksusuikaleita, vihanneksia ja salsaa. Kana oli pehmeää, salaattikastike maistuvaa ja salsa erinomaisesti kokonaisuuteen sopiva. Salsa tuntui varsin tuoreelta, mahtoiko olla peräti itse tehtyä. Pisteet siitä. Kokonaisuus oli mukavan rapsakka ja täyttävä. Nälkä ei yllättänyt vielä edes päivällisaikaan.

Hard Rock Cafen tyylisten paikkojen suola on toki hampurilaiset ja grilliannokset, joten salaatti lienee vain hento häivähdys todellisesta tarjonnasta. Olin kuitenkin vaikuttunut jo ensimmäisestä pelinavauksesta, joten seuraavaksi on päästävä maistamaan menuta laajemmin. Suurta ryntäystä lounasaikaan ei vielä näkynyt, mutta HRC voittanee oman osuutensa Helsingin lounastantereella hyvän sijainnin, erinomaisen palvelun ja mielenkiintoisen ruokatarjonnan avulla.

Klikkaa: Hard Rock Cafe Helsinki

Helsingin hurmaava Nokka

Alttein yleisö

Ryhmät, ulkomaalaiset vieraat, pariskunnat, perheet

Kehuttavaa

+ mieletön, kaunis, loppuun asti ajateltu miljöökokonaisuus

+ tukeva asento ruokatrendien aallonharjalla

+ erinomainen ruoka

+ sopivan isot annokset

Kehitettävää

- suppeahko menu

- palvelun ystävällisyys epätasaista

Helsingin Sanomien NYT-liitteen arvoisat ruokakriitikot nostivat Katajanokalla sijaitsevan Nokan Helsingin parhaaksi ravintolaksi, joten sinnehän oli suunnattava välittömästi arvostelun luettuamme.

Jo saapuessamme Nokan eteen ihailimme salaperäistä, kaunista maisemaa, joka rakentuu vanhoista tiilimakasiineista, satamasta ja ulkovaloista. Sisällä meitä odotti tunnelmallinen, lämmin sisustus, joka oli viimeistelty ihanilla yksityiskohdilla. Lasiovien takaa näkyvä keittiö sekä viinikellari olivat säväyttäviä lisiä ravintolaelämykseemme.

Nokan keittiö edustaa suomalaista lähiruokaa, ja henkilökunta on selvästi ylpeä ruoan alkuperän tuntemisesta. Kotimaisia aineksia on käytetty kekseliäästi ja annoksista on saatu täyteläisiä, jopa tuhteja, mutta kuitenkin kauniita.

Alkupalaksi valitsimme Nokan pientilalautasen, joka sisälsi useita pieniä herkkuja. Selkeimmin makumuistiin painui lanttukeitto, jota en olisi itse valinnut lautaselleni, mutta joka yllätti samettisen makealla maullaan. Seuralaiseni sai lautasensa toivomuksensa mukaisesti ilman lihaa. 

Alkupalalautanen a la Nokka

Pääruoaksi nautin poroa. Sisäpaisti oli pehmeää, haudutettu poro suli suuhun ja puikulaperunapyree oli varsin tasapainottava lisä perinteiseen annokseen.

Jälkiruoaksi seuralaiseni otti käsintehdyt makeiset, joista kaurakeksi jäi selkeästi viimeiselle sijalle. Sen sijaan minun valitsemani paahdettu ternimaitovanukas mesimarjasorbetilla oli täysosuma. Vanukas hiveli ihanasti minun creme brulee-nystyröitäni, erityisesti siksikin, että annos oli ihanan iso. Marjasorbetti oli täynnä makua ja näköä, syötävät kukat toivat annokseen ripauksen kesää. 

Iso ja kaunis, mikä voisi olla parempi yhdistelmä?

Kaikkiaan Nokka ylsi selkeästi parhaimpien ravintoloiden listalle mielettömän settingin, ihanan ruoan ja trendien seuraamisen yhdistelmällä. Tänne toisimme ulkomaalaisia vieraita, sukuja, perheitä ja kaikkia heitä, jotka arvostavat kauneutta niin ympäristössä, annoksissa kuin ideologiassa.

Klikkaa: Nokka

Hotelli Glo Kluuvin arkinen aamiainen

Alttein yleisö

Turistit, perheet, ryhmät, sisustusintoilijat

Kehuttavaa

+ Ihana miljöö ja hyvä palvelu

+ Tuoreet hedelmät ja marjat

+ Homejuustot ovat aina pop

Kehitettävää

- Melko tavanomainen valikoima

- Ei suurta panostusta mihinkään osa-alueeseen

Maailman parhaat aamut on ehkä tehty niistä hetkistä, kun silmät avautuvat hotellihuoneen hämärässä, ja mieli alkaa malttamattomana odotella aamupalaa – sitä runsauden sarvea, sitä yllätyksellistä kaikkien kansojen ja kaikkien ruoka-aikojen sekoitusta, sitä jännittävää kaiken nautittavan komboa.

Kluuvin Glossa meidät kohtasi runsaahko noutopöytä ja upeasti sisustettu ympäristö, vieläpä vitsikkäällä henkilökunnalla varustettuna. Tarjolla oli myslejä, makkara-munakas-linjaa, leipiä, leikkeleitä juustoineen ja kaloineen, hedelmiä ja marjoja. Leivissä oli ilahduttavasti täysjyvä- ja siemensämpyläedustusta, joskin parhain terä leipävalikoimasta a la tietyt luomuintoiset kilpailijat, puuttui. Pikkuruiset croissantit olivat kyllä suloisia.

Lämpöastioiden ääressä Glon keittiö ei juuri päässyt yllättämään, nakit ja munakkaat olivat normaalia hotellien perustodellisuutta. Myöskään juomat eivät säväyttäneet – olisimme esimerkiksi ilakoineet kovasti laadukkaasta, haudutetusta teestä. 

Marjoja ja pähkinöitä!

Sen sijaan aidosti tuoreet hedelmät, pähkinät ja erityisesti kauden marjat ilahduttivat meitä suunnattomasti. Innostuimme ennakkoon myös hyvännäköisistä brownie-paloista, joiden maku valitettavasti palautti meidät maanpinnan päälle ollen vahvasti pussisekoitusmainen. Makea onkin osoittautunut monen hotelliaamupalan Akilleen kantapääksi, eikä Glokaan saanut ekstrahyvää tästä viimeisestä etapista.

Toivoa antaneet browniet

Kaikkiaan Glo selviytyi aamiaisesta melko tavanomaisesti tyydyttäen normaali-ihmisen aamupalanälän. Foodeille Glo ei marjojen lisäksi tarjoa juuri muuta erityistä nautintoainetta.

Klikkaa: Glon ravintolat