keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Makujen sinfoniaa Postresissa




  

Alttein yleisö
Pariskunnille, foodieille, pienille seurueille, slow foodisteille, kulinaristeille

      Kehuttavaa
     + mieletön ruoka
            + välitön palvelu ilman turhaa jäykistelyä 
           + hyvä sijainti ja hieno näköala
           + tarpeeksi intiimi. Lisäpisteitä biotakasta.

     Kehitettävää 
         - Puhelimen soiminen salissa saattaisi ärsyttää herkempää
         - Murujen pyyhkiminen pöydältä useasti on aika rasittavaa, joskin kuitenkin useampitähtisten ravintoloiden peruskauraa, joten sitä kannattanee harkita
     - Leipien tasoa olisi vielä varaa nostaa.


Jos Postresia pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi sinfonia. Takuuvarman upeaa, soljuvaa makujen sinfoniaa. Keittiö on onnistunut kehittelemään annoksia, joissa maut kohtaavat toisensa, yllättävät ja täydentävät toisiaan muodostaen todellisen makuelämyksen. Postresin keittiöllä on ilmiömäinen kyky tuoda ainesten maut esille puhtaasti ja voimakkaasti. Arvostamme myös paikallista flavouria ainesten valinnassa sekä kausituotteiden käyttöä.

Toisin kuin useissa muissa Michelin-ravintoloissa, Postresissa osataan hillitä kikkailua, eikä molekyylien kanssa pelaaminen nouse pääasiaksi. Toki kokeilujakin on nähty, mutta suurimmilta riskienotoilta on onneksi vältytty. Postres löysi nopeasti linjansa jälkiruokapainotteisen alkunsa jälkeen ja jatkaa nyt menestyksekästä tähtiravintolan kulkuaan. 

Makujentasaamislimonadi

Söimme Postresissa toistamiseen, emmekä joutuneet pettymään tälläkään kertaa. Erityisesti säväyttivät keittiön tervehdykset sekä alkupalat, jotka olivat mielikuvituksellisia ja maukkaita. Ensimmäisen tervehdyksen sinisimpukat jäähdytettyinä nestemäisellä typellä olivat paitsi upea ilmestys, myös käsittämättömän raikas merenmakuinen tuulahdus kuin suoraan Atlantin rannikolta.  Kurpitsa- ja tattimousse hipoi täydellisyyttä samettisen pehmeällä, yhteen sulautuvalla maullaan.

Keittiön tervehdys

 Sen sijaan alkuruokana tarjottu osteri erilaisilla kaalihöysteillä jätti meidät kylmiksi kuin orvon kaalinlehden syksyn viimassa. Osteri oli ihana, mutta vihreämpääkin vihreämpi annos sisälsi mielestämme liikaa melko mautonta pureskeltavaa.

Merikampela- ja karitsapääruoat olivat Michelin-tyylistä keskitasoa ilman suuria yliheittoja hyvään tai heikkoon suuntaan. 

Merikampela

Juustoannos sisälsi luumua sinihomejuustomurun ja pähkinämyslin kera. Juustojen ystävinä olimme hieman pettyneitä annokseen, erityisesti siksi, että tämä annos oli ensimmäinen menun kahdesta jälkiruoasta. Sinihomejuusto oli melko vahvaa, eivätkä lisukkeet palvelleet tarkoitustaan maun tukemisessa.

Onneksi ateria kruunattiin upealla suklaajälkiruoalla, jossa suklaa-ganachen lisäksi oli punajuurimoussea, punajuurivaahtokarkkeja ja punajuurikeksejä. Moussessa punajuuri maistui melko voimallisesti, emmekä löytäneet maulle hyvää vastapainoa suklaasta, sen sijaan pienenpienet vaahtokarkit ja rapeat keksit istuivat annokseen hienosti. 

Kaunis jälkiruoka

Kaiken kaikkiaan Postres selvisi yhdeksän ruokalajin menusta hienosti. Ravintola kuuluu itseoikeutetusti meidän ehdottomiin suosikkiravintoloihin. Tulemme uudestaankin!

Klikkaa:  Postres

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa olla eri mieltä ;)