Sydämellinen Silvoplee

Alttein yleisö

- Laadukkaan kasvisruoan ystävät, laadukkaan ruoan ystävät, porukat, perheet, lounastelijat

Kehuttavaa

+ Ihana ruoka! Ja ihanat jälkiruoatkin.

+ Ystävällinen palvelu

+ Kekseliästä hinnoittelua

Kehitettävää

- Miljöö voisi kaivata stailausta

Silvopleeta, tätä kasvissyöjän taivasta, on kehuttu monessa blogissa, joten suuntasimme ravintolaan suurin odotuksin. Emmekä joutuneet pettymään. Miten hyvää ja monipuolista ruokaa voikaan saada kasvisten voimin!

Silvoplee toimii buffet- ja painoperiaatteella. Maksat siitä, miten paljon syöt – yksinkertaista ja reilua. Tarjontaa on paljon, ja se on laadukasta. Lautanen loppuu helposti kesken ja kassalla Foodie joutuu nolona myöntämään, että on onnistunut lappaamaan lautaselle tuplasti enemmän ruokaa kuin seuralaisensa. Vaan mitäpä sitä häpeämään, kun on kyse terveellisestä ja hyvästä ruoasta.

Pöydästä löytyi tuoretta ja marinoitua, hedelmää ja vihannesta, pestoa ja pastaa, jokaiselle jotakin. Lisukkeitakin oli, siementä ja kekseliästä kastiketta. Kaikkea olisi tehnyt mieli. Foodie söi itsensä tyytyväiseksi 13 eurolla, nopeasti laskettuna reilulla puolella kilolla ihanaa kasvisruokaa. 

Olikohan vähän ahne syöjä?

Jälkiruokaosasto ilahdutti paatunutta suklaanystävää: tarjolla oli raakasuklaakakkua. Painon mukaan sitäkin, ilahduttavaa. Näin näppärästi Foodie halkaisi itselleen sopivan pienen palan ihanaa, taatelinmakuista kakkua. Ah.

Sielu lepäsi ravitsevien ruokien ääressä. Miljöö Silvopleessa on jokseenkin hieman pitsapaikkamaista, mutta annamme kaiken anteeksi loistavan idean ja tarjonnan takia. Menkää kaikki sinne syömään, ja ottakaa ne hevimmät lihansyöjätkin mukaan, he saattavat yllättyä!

P.S. ”Kiitos kun tulit. Tulethan toistekin”, lukee kuitissa. Kyllä kuulkaa lämmittää sydäntä.

Klikkaa: Silvoplee

Karski Kellohalli autenttisuuden ansassa

Alttein yleisö

- Trendsetterit, foodiet, perusruoan kannattajat

Kehuttavaa

+ Välitön tila, välitön henkilökunta

+ Hyvät alkupalat

Kehitettävää

- Yrityksen makua

- Kaikki ruoat eivät uponneet

Trendikäs. On se. Mutta missä vaiheessa trendikkyys ajaa täysillä jopa ruokahifistelijöiden hifistelyn ohi? Katsellessamme Kellohallin, entisen teurastamon, teräsovia, maalaamattomia seiniä ja varaston sisältöjä avoimen oven läpi, mietimme, miksi Suomessa konseptin läpivienti on usein joko liian hailakkaa tai sitten aivan liian ronskia.

Kellohallin tapauksessa se on tuo jälkimmäinen. Illallistunnelmaan pääseminen ei luonnistunut helposti, sillä kaiken edellä mainitseman lisäksi saliin tulvi runsaasti luonnonvaloa läpi illan. Valohan ei sinällään ole kenellekään haitaksi, paitsi, jos olet vampyyri, tai jos haluat illastaa romanttisessa tai edes tunnelmallisessa olotilassa.

Wow. Etpä usein illasta tuollaisen vieressä.

Mutta ruoka oli maistuvaa ja keskustelua herättävää. Alkupalana tarjoiltiin - trendikkäästi - jaettavia annoksia, muun muassa ihanan maukasta graavilohta sekä kananmaksasta tehtyä pateeta, joka oli aivan mahtavan hyvää. Kanapatee lähenteli jo serkkunsa, hanhenmaksapateen, täyteläistä makua, joskin hanhelle ominainen rasvaisuus puuttui. Rasvaa emme kuitenkaan siihen kaivanneetkaan.

Pääruoaksi söimme trendikkäästi lihaa, perunaa ja vihreitä papuja. Liha oli iso ja rasvainen ja murea, ja iso, ja rasvainen. Annos oli ajan hermolla, rustiikkinen, kotoinen, bistromainen. Mutta iso, ja -  rasvainen. 

Lihaa.

Jälkiruoaksi luvattua maitosuklaa-parfaitia odotimme koko ruokailun ajan. Harmiksemme parfait oli jauhoinen ja jäinen, ja sen sivussa tarjotut viskimarinoidut mustikat olivat melko omituinen lisä. Emme myöskään arvosta mustikoiden värjäämiä hampaita sosiaalisen syömisen ja puhumisen yhteydessä.

Kaikkiaan Kellohalli on ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka. Kaikki on tehty oikein, mutta autenttisuus ei ehkä synnykään tekemällä. Annetaan Kellohallin siis elää ja kokea, jospa aika patinoisi ravintolalle omannäköisen, ihanan, makoisan vireen.

Klikkaa: Kellohalli